Semana Santa

Heipsan! Aika jälleen päivittää kuulumisia. Niin kuin viime postauksessa jo lukikin, tämä viikko oli aktioviikko. Aktiota veti Tim ja Susana (amerikkalais-urugualainen pariskunta, jotka ovat lähetystyössä Fuengirolassa) ja mukana oli meidän lisäksemme suomalainen lähettipariskunta Tuomas ja Suvi (ovat työssä Alicanten lähellä), Team Action - harjoittelijat Teemu ja Anne, Manoksella asuva Samuel, Suomesta lomalla oleva Piia sekä Carlos. 

Aktiotiimi (Carlos kuvaamassa)

Viikko oli täynnä toimintaa: Aamut aloitimme rukoillen ja valmistautuen päivän tapahtumiin. Melkein joka päivä olimme kadulla jakamassa traktaatteja (saimme jaettua noin 3000 traktaattia!) ja kutsuja perjantai-illan tilaisuuteen sekä täytimme kyselyjä ihmisten mietteistä uskonnosta, kirkosta jne.. Kyselyjen päätarkoitus oli avata keskustelu, mutta kartoitimme myös ihmisten fiiliksiä uskon asioista. Lisäksi arki-iltoina oli kokouksia, joissa lauloimme ja todistimme. Viikko huipentui perjantai-iltaan, jolloin Turistikirkolla näytimme Jeesus-filmin espanjaksi englanninkielisellä teksityksellä ja lauloimme espanjaksi. Illan päätteeksi tarjosimme kaikille kakkua ja suomalaista pullaa.  

Kalenteri täynnä ohjelmaa

Pääsiäinen eli Semana Santa on yksi tärkeimmistä juhlista espanjalaisille. Viikko on täynnä kulkueita ja Marian palvontaa. Mekin päätimme käydä katsomassa tätä "paikallista hapatusta" Malagassa, jossa on isoimmat kulkueet. Ja olihan se näkemisen arvoista. Pääkadulle oli turha edes yrittää, ihmisiä oli niin paljon, mutta meidän onneksemme yksi kulkue käytti sivukatua, jossa me olimme. Oli kyllä aika erikoista, kaikista noista huppupäisistä ukkeleista tuli mieleen ihan joku kulttimeininki ja musiikkikin oli aika synkkää.

Musta päähine kuvaa syntisyyttä. 

Yhtä patsasta kantaa 304 miestä

Kulkueeseen mukaan pääseminen on kunnia-asia espanjalaiselle. 

Lauantaina meillä oli vielä tiimin kanssa viimeinen illanvietto. Kävimme läpi mennyttä viikkoa ja vietimme yhdessä aikaa laulaen pääosin vanhoja hengellisiä lauluja karaokena. :D Oli kyllä haikea fiilis, meillä oli niin upea tiimi ja upea viikko! Susana teki meille perinteistä, espanjalaista paellaa mustekaloineen ja katkarapuineen päivineen.

Aleksi ja Aleksin leikkikaverit

Susana tekemässä paellaa

Suomalaiset hiljentyneinä syömään.

Paikallinen rahankuljetusauto

"Mun ja Carlosin lempiharrastus - syöminen
täytetty peruna (uuh, iihana)" - Aleksi

Ilmat ovat alkaneet täälläkin lämmetä, lauantaina oli jo 23 astetta ja aurinko paistoi kauniisti (taisimme vähän käydä rannallakin. Hups.) Kesää kohti siis mennään! Huomenna täällä on jo normaali arkipäivä, vaikka siellä Suomessa vielä vietetään pääsiäistä. Mutta taidetaan mekin vielä ottaa huominen levon kannalta, vaikka täällä ollaankin. :) Hyvää ja siunattua pääsiäistä kaikille!

t. Jossu & Ale

Mañana, mañana..

Hej alla härliga människor där borta! Päivät kuluu niin nopeasti, ettei perässä meinaa pysyä ja nyt vihdoin saatiin aikaiseksi kirjoitella tännekin pitkästä aikaa. 

Viikko on ollut työntäyteinen, mutta varsin mukava ja täynnä uusia juttuja. Olemme vierailleet monessa eri seurakunnassa, viime sunnuntaina kävimme espanjalaisessa seurakunnassa, tiistaina olimme Espanjan romanien raamattupiirissä ja tänä sunnuntaina kävimme kansainvälisessä The Ark-seurakunnassa. On ollut ihana huomata,että vaikka yhteistä kieltä ei aina ole, niin yhdistävä usko Jeesukseen tekee olon kotoisaksi. 

Seurakuntavierailujen lisäksi olemme tehneet arkipäivät koulutehtäviä. Jossu on suunnitellut alkavaa keskusteluryhmää (ajankohtia, aiheita, yleistä kulkua ym.) ja se on ollut haastavaa lähinnä niin erilaisten kulttuurien takia.Tarkoituksena on pitää kerran kahdessa viikossa afrikkalaisen seurakunnan nuorille äideille kasvatusopetusta keskustelun kautta.

Jossun opiskelua

Aleksin alkuviikko keskiviikkoon asti kului vesi- ja sähköjohdon asennuksen parissa. Torstaina siivousta ja ilmalämpöpumppujen asennusta. Perjantaina satoi, niin Aleksi suunnitteli kirjavarastoon uusia hyllyjä. Iltapäivällä Aleksi ja Carlos lähtivät katsastamaan jälkimmäiseksi mainitun autoa Malagaan. Aikaa ei varattu etukäteen, koska viimeksikin kuulemma oli selvitty alle kahdessa tunnissa. Puoli kolmelta Aleksi ja Carlos alkoivat odottaa pääsyä halliin. Odotusta jatkui loppujen lopuksi viisi ja puoli tuntia, jonka jälkeen aulassa olleet infonäytöt sammuivat ja virkailijan puheesta Aleksi ymmärsi sen verran, että "mañana, mañana...". Näin täälä Espanjassa, ihanan manjaanan maassa!

Aleksi tutustuu työelämään!

Carlos 4,5 tunnin odotuksen jälkeen...

Eilen olimme jälleen torilla ja meitä oli avustamassa ryhmä DTS -opetuslapseuskoulua käyviä ulkomaalaisia. Mukana oli porukkaa Englannista, Sveitsistä, Egyptistä, Syyriasta ja Jordaniasta ja heitä "johti" amerikkalainen pariskunta, jotka ovat täällä  lähetystyössä.  Monet heistä puhuivat espanjaa tai arabiaa, joten  upeita kohtaamisia tapahtui ja materiaalia meni todella paljon! 

Erilaista toimintamuotoja on tarjolla paljon ja tekemistä kyllä riittää.  Manoksella pyörii joka viikko English Bible Study - group, jonka vetäjä on lähdössä Suomeen parin viikon päästä ja hän kysyi meitä jatkamaan tuota työmuotoa. Lisäksi Jossu on kaavaillut romaniseurakuntaan naistenpiiriä yhdessä suomalaisten lähettien vaimojen kanssa. Myös The Ark-seurakunnasta löytyy tarvittaessa tekemistä. Se ollaan kyllä huomattu, että täällä tarvitaan oma-aloitteisuutta ja sitä, että pitää silmät auki mahdollisuuksien kartoittamiseksi. 

Hienosti on homma lähtenyt käyntiin ja tuntuu todella hyvältä olla täällä. Pientä turhautumista on tosin aiheutunut esimerkiksi yhteisen kielen puuttumisesta. Mutta kovasti yritetään sitä espanjaakin päähän takoa eli toivotaan, että loppuvaiheessa jo jotain ymmärtäisi. :) Lisäjännitystä tuo myös Aurinkorannikolla vapaana seikkaileva alligaattori sekä varkaat (yllätettiin perjantai-iltana kotiin tullessamme kolme iloista rosvoa, jotka olivat viemässä ilmalämpöpumpun sisäyksikköä. Pakenivat paikalta nopeasti, kun napattiin kuva heidän autostaan).

Tuleva Pääsiäinen on espanjalaisten tärkeimpiä juhlia ja myös otollista aikaa hengelliselle työlle. Manokselle on tulossa kaksi suomalaista pariskuntaa ja koko viikko on täynnä aktioita ja tilaisuuksia, muistakaa rukouksin! 

Rantakatua 

Portilta on hyvinkin kotoisat näkymät!

Paikallisen parturin hintoja. Not bad. 

Aleksi peluqueron käsittelyssä. 

Tällainen ihana yllätys löytyi matkalaukusta. Ikävä<3

 ¡Dios te bendiga! 

Aleksi ja Josefiia

Kotiutumista

 Neljättä päivää vietellään täällä Espanjan rannikolla ja pikkuhiljaa alkaa kotoisalta tuntumaan. Kaikki tavarat on purettu, jääkaappi täytetty ruualla, ensimmäiset poskipusut koettu ja ensimmäinen rottakin paikannettu! Eilen aamulla menin nimittäin yhteiskeittiöön ja kuulin kaapista rapinaa. No eipä siinä muuta sitten kun hippulat vinkuen ulos ja Aleksi komennettiin harjan kanssa sinne (itsehän seisoin pihalla turvallisesti tuolin päällä). Ja rotta sieltä kaapista sitten löytyikin. Täällä täytyy olla todella tarkkana, ettei jätä mitään ruokaa pöydille ja kaikki ruuanmurusetkin täytyy siivota pois syömisen jälkeen, koska rottia tulee heti. 

Muuten on mennyt ihan kivasti, tosin kämppä on aika kylmä. Ensimmäinen yö nukuttiin monien vaatekerrosten ja parin peiton alla, mutta nyt ollaan jo saatu vähän lämpimämmäksi. Lämmintä vettäkään ei aina tule. Mutta ulkoiset puitteet ei haittaa, kun sydämessä on rauha ja varmuus siitä, että on oikeassa paikassa! Muutenkin on ollut todella kiitollinen ja siunattu olo, Isä on niin hyvä!

Eilen meillä oli vapaapäivä. Aamupäivällä etsimme pyörät Manosin varastoista ja kunnostimme ne käyttöömme. Iltapäivällä lähdimme sitten kiertelemään Fuengirolaa pyörien kanssa ja illalla menimme vielä  Turistikirkon nuorteniltaan. Meitä oli noin kymmenisen nuorta paikalla ja Jani Lindroos (paikan pastori) veti illan. Turistikirkolla ei tällä hetkellä ole nuorisotyöntekijää, joten jos koet kutsua, tänne vain.;D 

Tässä vielä kuvia eiliseltä, laatu on todella kyseenalainen, huomattiin vasta illalla, että meillä oli ollut kamerassa jotkut ihan ihme säädöt päällä ja kuvista tuli todella epätarkkoja. Mutta toivottavasti jotain näkyy.:P

Aleksi, Chica ja aamupala

Aleksin pyörä

Manos Abiertas

Maisemaa

Siinä olisi komia tupa myynnissä, ajateltiin Aleksin kans ostaa

Keskustasta ei otettu kuvia, myöhemmin sitten niitä. :) Ensimmäisen kuvan koira, Chica on Manosin (laiska) vahtikoira ja vähän niinkuin meidän asukkaiden vastuulla. Eli ruokitaan, lenkitetään yms. sitä vuorotellen. Minä suurena eläinten ystävänä pidän erityisesti tästä tehtävästä (toivottavasti jokainen ymmärsi sarkasmin). 

Laitan vielä  kuvia tältä päivältä. Lauantaisin Fuengirolassa on käytetyn tavaran markkinat ja Manosilla on vakituinen paikka siellä. Tavaraa ja vaatteita saadaan lahjoituksina ihmisiltä ja joka lauantai pakataan paku ja ajellaan paikalle. Tavaran myyminen ei kuitenkaan ole päätarkoitus, vaan hengellisen kirjallisuuden jakaminen. Pelkkää kirjallisuutta ei voi jakaa, joten kirpputorimyynti toimii eräänlaisena "peitehommana" todelliselle tarkoitukselle. 

Kirjoja on monilla eri kielillä (espanja, ranska, suomi, englanti, arabia, heprea..) ja niitä todella meni. Jotkut ottivat useammankin kirjan. Itselle tuli jotenkin todella siunattu olo tuosta toiminnasta. Ei sitä tiedä, kuinka ihmeelliset ja suuret vaikutukset kirpputoripöydän pitämiselläkin voi olla! Muistakaa rukouksin tätäkin toimintamuotoa. :) 

Siunaten, Josefiia

Nysse alakaa!

Ensimmäinen tervehdys täältä Espanjasta! Paikalle on päästy ehjin nahoin ja ilman sen kummempia seikkailuja. 

Matkaan lähdimme kahdelta aamuyöstä padre-Antin kyydissä. Keli oli suorastaan huono, mutta ajatus etelän auringosta lämmitti mukavasti sisikuntaa. Helsinki-Vantaan lentokentälle saavuimme noin kello 05:51. Kone lähti kaksikymmentä minuuttia myöhässä, mikä saikin Jossun panikoimaan mahdollista jatkolennolta myöhästymistä. Mitäs oli niin hölmö, ettei ymmärtänyt eroa Suomen ja Saksan aikavyöhykkeiden välillä. 

Berliinistä ehdimme siis hyvin jatkolennolle Malagaan (Burger King täytti nälkäiset vatsamme. Kimpu, Jossu söi vain tortillan!). Malagaan laskeuduimme noin kello 12.58 paikallista aikaa. Siitä jatkoimme paikallisjunalla Torreblancaan, josta Pertti ja Leena meidät ystävällisesti noutivat Manokselle.

Manos on.. no, hiukan erilainen mitä olimme ajatelleet. Toimintakeskus kuulostaa aika isolta ja aktiiviselta, mutta Manoksen toimintakeskus muistuttaa enemmänkin Tex Willereistä tuttua syrjäistä lähetysasemaa (Aleksin huomio). Kaiken lisäksi Manoksen kirkon kello oli varastettu. Raudan kysyntä on suurta täällä päin, tarjonnasta taas kertoo jotain se, että kirkoista viedään kellotkin. Ennakko-odotukset eivät siis täysin kohdanneet todellisuuden kanssa, mutta innokkaasti odotamme tulevia haasteita. Porukka täällä on todella mukavaa ja tekemistä kyllä riittää! 

Manoksen esittelykierroksen jälkeen kävimme keskustassa syömässä ja hakemassa ruokaa. Tässä sitten ollaan laukkuja purettu ja kotiuduttu. Tällä hetkellä Manoksella majoittuu meidän lisäksemme yksi suomalainen ja yksi nigerialainen nuori. Pian iltapalalle ja nukkumaan! Torstaiseen tapaan huomenna on talkoopäivä, joka alkaa rukoushetkellä 09:00 ja iltapäivällä lähdemme kaupunkikierrokselle Kyöstin kanssa. 

Siunauksin, Aleksi ja Josefiia

ps. Kuvia tulee sitten myöhemmin. Toivottavasti.